Vaatteet
Tykkimyssyt
Tykkimyssy oli paperista ja kankaasta tehty, kovetettu, päälaella nutturan päällä pidettävä kupumainen päähine, joka päällystettiin koristetulla kankaalla. Tykki oli myssyn alle puettava pitsi tai koristekangas. Tykkimyssy oli usein suolanhakumatkan tuliainen Pohjanmaalta tai Pietarista, tai se ostettiin kulkukauppiaalta. Myssyjen käyttö väheni jo 1800-luvun alkuvuosikymmeninä.
Tykkimyssy
Päällyskangas silkkiä. Vuori pellavaa. Ketjupistokirjontaa, lanka silkkiä.
Myssy kuulunut lahjoittajan äidin äidille.
Lahjoittaja isäntä Sakari Häkkinen (s. 1880).
Stipendiaatit Anna-Liisa Särkkä ja Elli Hentunen 1933.
Hankasalmi, Hankamäki, Annila.
Tykkimyssyn puinen säilytysvakka
Valmistettu vuonna 1807 (vuosiluku kannessa).
Lahjoittanut Miina Siponen.
Stipendiaatti Yrjö Bäckström 1885.
Lapinlahti, Naaraanlahdenkylä.
Tykkimyssy
Päällyskangas ja vuori puuvillaa.
Stipendiaatti J. Niskanen 1905.
Liperi, Ruokolahti.
Huivit
Huivit olivat ennen yleinen asuste. Nelinurkkainen päähuivi sidottiin päähän kolmikulmaiseksi taitettuna leuan alle solmuun. Sisätiloissa huivi sidottiin niskaan. Ruususolmulle huivi sidottiin takaapäin otsalle.
Hartiahuivit taitettiin kolmikulmaisiksi ja pidettiin sekä nutun alla että päällä koristeena, lämmikkeenä ja kaulaa peittämässä. Huivi kiinnitettiin edestä neulalla tai soljella, toisaalta sitä voitiin pitää myös nutun alle pujotettuna.
1. Huivi
Puuvillapalttinaa.
Kutonut kankuri Karoliina Huuskonen (k. noin vuonna 1900) Vesannon Kuuslahdesta.
Stipendiaatti Annikki Lyytinen 1934.
Vesanto, Kuuslahti, Anttila.
2. Huivi
Puuvillapalttinaa.
Kutonut Maria Kuhmonen Konnevedeltä.
Lahjoittanut emäntä Elsa Manninen.
Stipendiaatti Kyllikki Sutinen 1936.
Konnevesi, Sirkkamäki, Sulkula.
3. Huivi
Puuvillapalttinaa. Kudottu todennäköisesti 1900-luvun vaihteessa.
Lahjoittajan varpajaisiin tuotu huivi.
Lahjoittanut emäntä Anni Berg.
Stipendiaatti Kyllikki Sutinen 1936.
Konnevesi, Istunmäki, Peltola.
Sukat
Neulottu puuvillalangasta.
Lahjoittanut emäntä Eeva Hytönen.
Stipendiaatti Annikki Lyytinen 1934.
Vesanto, Kuuslahti, Laaja.
Lapaset, kintaat
Valmistettu kinnasneulalla villalangasta.
Valmistaja ja lahjoittaja emäntä Bertta Keränen.
Stipendiaatti Otto Räsänen 1958.
Tuusniemi, Pentinlahti, Kerälä.
Virsut
Virsut olivat yleiset käyttöjalkineet. Ne valmistettiin tuohesta ja ne kestivät käyttötavasta riippuen kaksi viikkoa tai enemmän. Uusien tekemiseen meni taitavalta mieheltä noin tunti.
Stipendiaatti Elvi Markkanen 1959.
Kaavi, Luikonlahti. Valmistaja ja lahjoittaja Joonas Tiilikainen.
Tallukkaat
Kotikutoisesta kankaasta valmistetut naisten ja miesten pakkaskengät. Tallukkaat valmistettiin päällystämällä karkea sukka saralla tai veralla. Pohjaan laitettiin useita kerroksia säkkikangasta, jota neulottiin yhteen paksulla villanyörillä. Pohja voitiin myös tervata.
Näitä kenkiä on lahjoittaja pitänyt jopa kirkkomatkoillaan.
Lahjoittaja Lyydia Väisänen.
Stipendiaatti Elvi Markkanen 1961.
Kiuruvesi, Heinäkylä.
Nauhat
Erityyppisiä nauhoja käytettiin hyöty- ja koristetarkoituksiin. Nauhat olivatkin hyvin monikäyttöisiä. Niillä sidottiin kiinni niin päähinelaitteet kuin sukat ja kengätkin. Lisäksi ne toimivat osana vaatetusta vyönauhoina, koristenauhoina ja päärmenauhoina.
Ristikkonauha
Valmistanut neiti Eeva Sofia Ikäheimo 1800–1900-lukujen vaihteessa.
Materiaali villa.
Stipendiaatti Aino Karttunen 1934.
Karttula, Riuttalan talo.
Ohjakset
Valmistanut kuuslahtelainen kankuri Karoliina Huuskonen, kuollut 1900-luvun alussa.
Materiaali villa.
Stipendiaatti Annikki Lyytinen.
Vesanto, Kuuslahti, Anttilan talo.
Nauhapirta, mytkä
Ohjaksien tekemiseen käytetty.
Materiaali puu.
Lahjoittanut emäntä M. Halttunen.
Stipendiaatti Kyllikki Sutinen 1936.
Konnevesi, Istunmäki.
Irtotasku, vyötasku, lakkari
Pienten tavaroiden kuljetukseen käytetty tasku puettiin nauhalla tai nyörillä vyötärölle. Tasku ommeltiin kangastilkuista ja tyypillisin muoto Pohjois-Savossa oli nelikulmainen hieman ylöspäin kapeneva malli, jossa on kapea suuaukko. Myöhemmin saumaan ommeltu upotettu sisätasku syrjäytti irrallisen taskun.
Irtotasku
Päällysosa villaa, keskikappaleen sidos palttinaa, sivukappaleet toimikasta. Takaosa sinivalkoista puuvillatoimikasta. Reunakanttaus ja vuorikankaat puuvillapalttinaa. Taskunsuun kanttaus puuvillatoimikasta. Päällyskankaan vuori väriltään luonnonvalkoinen. Tasku on ommeltu puuvillaiseen pirtanauhaan.
Lahjoittanut Ida Eskelinen.
Tasku on kuulunut lahjoittajan isän sisarelle.
Stipendiaatti Aino Karttunen, 1934.
Karttula, Viitataipale, Eskeelä.
Irtotasku
Kaikki kankaat puuvillaa. Päällysosan keskikappaleen sidos pomsi, sivukappaleet palttinaa. Takaosan sidos toimikas. Vuorikankaat ja kanttaus palttinaa. Päällysosan vuori väriltään sini-puna-valkoinen. Tasku ommeltu puuvillaiseen pirtanauhaan.
Lahjoittanut neiti Eeva Sofia Ikäheimo.
Valmistettu 1870-luvulla.
Stipendiaatti Aino Karttunen 1934.
Karttula, Riuttalan talo.
Talvivaatetus
Pakkaskelin ulkovaatteena käytettiin kelsturkkia, kapottia tai toppapaltoota. Kelsturkki oli päällystakki, jossa karvapuoli oli sisäänpäin ja päällä paljas nahka. Lammasturkki oli pitkä ja se oli päällystetty usein mustalla saralla tai veralla. Suuri kaulus kääntyi hartioille. Perinteisesti turkeissa ei ollut kiinnittimiä vaan se sidottiin kiinni leveällä nauhalla. Kapotti oli pitkä, edestä kiinnitettävä päällystakki, jossa oli vartalonmyötäinen yläosa, leveä kaulus ja runsaasti poimutettu leveä helma. Toppapalttoon päällinen oli yksiväristä sinistä tai harmaata villakangasta ja vuorina villa- tai puuvillakangasta. Kankaiden välissä oli toppauksena pumpulivanua.
Kelsiturkki, kelsturkki
Materiaali lammasta. Päällysosa nahkaa, karva sisäpuolella. Kaulus ja etukappaleet mustaa, takakappale vaaleaa karvaa. Nahkaiset pompulanapit, napitus nahkalenkeillä. Turkki sidottu kiinni turkinvyöllä.
Ollut käytössä turkin lahjoittajan, metsänvartija Augusti Ovaskaisen isällä.
Stipendiaatti Kielo Ovaskainen 1938.
Tervo, Talluskylä, Tuppilahden talo.
Naisen toppatakki, toppapalttoo
Topattu, piilonapitus edessä, pystykaulus. Kankaat kotikutoisia. Päällyskankaan loimi puuvillaa, kude villaa, sidos toimikas. Raidallisen vuorikankaan loimi ruskeaa ja vaaleanruskeaa puuvillaa, kude harmaata villaa, sidos toimikas. Toppaus puuvillavanua, joka tikattu kiinni vuorikankaaseen. Takki malliltaan hiukan kellottuva.
Stipendiaatti Kielo Ovaskainen 1938.
Tervo, kunnalliskoti.
Puuvillainen turkinvyö
Kelta-vihreä-punainen ristikkovyö.
Stipendiaatit Elvi Markkanen ja Elvi Kekkonen 1961.
Kiuruvesi, Sulkavanjärvi, Kalima.
Housut
Vaaleat nahkahousut, säämiskää.
”Säämyskähousuja oli vielä talollinen Antti Partanen Pälkjärven pitäjän Pälkisaaren kylästä nuorra miestä [n. 1830–1850] pitänyt.” Tällaiset nahkahousut olivat jo materiaalinsa vuoksi harvinaiset, ja siten niitä käytettiinkin oletettavasti enimmäkseen pyhähousuina. Housujen lahkeesta on tuntemattomasta syystä leikattu pala pois.
Lahjoittaja Antti Partanen.
Stipendiaatti Tahvo Könönen 1884.
Pälkjärvi, Pälksaari.
Savolaisuuden jäljillä 