Ruokapöydässä 

Puinen ruokakellonmuotti 

Lahjoittaja Heikki Juutila. 

Stipendiaatit Elvi Markkanen ja Osmo Turunen 1961.  
Kaavi, Vehkalahti, Juutilan kellovalimo.  

Pahkakuppi 

Pahkasta koverrettu kuppi. Toiminut jokapäiväisessä käytössä velliastiana neljällä sukupolvella. 
Lahjoittaja Aatto Huuskonen. 

Stipendiaatti Annikki Lyytinen 1934.  

Puulusikka 

Usein jokaisella asukkaalla oli oma puulusikka, joka ruokailun jälkeen nuoltiin puhtaaksi ja laitettiin lusikkavakkaseen. Tämä lusikka on veistetty puusta, varren pää profiloitu. Ollut aikanaan lakattu vaaleaksi. 

Stipendiaatti Aulis Rissanen 8.6.1927. 
Säyneinen, Laarinvaara, Leskisen mökki.  

Haarikka 

Haarikkaa eli tuoppia on käytetty mallasjuomien ja maitojuomien juoma-astiana. Siitä joi kukin vuorollaan ruokapöydässä. Olutta juotiin puisista lappakannuista eli känniköistä. Kännikkä nimestä johtunee puheenparsi ”olla kännissä”. Tämä haarikka on toiminut piimätuoppina.  
Lahjoittaja K. Hytönen. 

Stipendiaatti Kyllikki Sutinen 1936. 
Konnevesi, Pukara.  

Kahvimortteli 

Ennen kahvimyllyn käyttöönottoa, erityisesti maaseudulla, paahdetut kahvipavut hienonnettiin morttelilla. Suurimoita on valmistettu huhmareessa ainoastaan maan länsiosissa, joskin sitä on muuten yleisesti käytetty mm. suolan ja kahvin murskaamiseen. 

Paahdetut kahvipavut jäähdytettiin pöydällä sanomalehden päällä ja niitä säilytettiin tiiviissä kahvitölkissä, mistä niitä jauhettiin jokaista keittokertaa varten erikseen. 

Stipendiaatti Otto Räsänen 1958.  
Tuusniemi Puranlahti. 

Sokerihakkuri 

Laatikko, jossa rautainen hakkuri sisällä, noin 1850-luvulta. Pohjassa reiät, josta hienosokeri valui alla olevaan laatikkoon. 
Lahjoittaja Viljaharju. 

Stipendiaatti Elvi Markkanen 1959.  
Kaavi, kirkonkylä. 

Tuohipullo 

”Kutsuttiin myös suolakuikaksi. Pitempien matkojen taakse mentäessä pantiin tähän eväs suolat.” (Stipendiaattikertomus.) 
Lahjoittaja Pekka Komulainen. 

Stipendiaatti Niilo Hannikainen 28.7.1933. 
Sonkajärvi, Oinasjärvi. 

Viinitynnyri 

Pieni tamminen viinitynnyri, jota käytetty ”kiljun” valmistukseen. 
Kaiverrukset A B B. 
Lahjoittaja Pekka Komulainen. 

Stipendiaatti Niilo Hannikainen 28.7.1933. 
Sonkajärvi, Oinasjärvi. 

Kattila 

Kolmikorvainen messinkikattila. Vieremänjärven rantasuosta mutahaudasta löytyi useita tämän tyyppisiä kattiloita 1920-luvun alussa. 
Lahjoittaja Katri Partanen. 

Stipendiaatti Niilo Hannikainen 5.8.1933.  
Vieremä, Kirkonkylä. 

Haahlat 

Yläpäässä on suuri koukku, joka on ripustettu uunin edessä olevaan haahlaorteen. Alapään pieneen koukkuun on ripustettu pata tai pannu. 

Stipendiaatti A. Ruotsalainen 1903. 
Kuopio.