Rakennusperinteen tallennus
Rakennuksen inventointi
Inventointi tarkoittaa tiedon keräämistä järjestelmällisesti. Näin siitä on mahdollisimman suuri hyöty kaikille. Rakennuksesta inventoinnin yhteydessä koottavat tiedot mukailevat Museoviraston käytäntöjä. Inventoivasta kohteesta kerätään esimerkiksi seuraavat tiedot.
Perustiedot
- Maakunta ja kunta (kylä ja kaupunginosa)
- Osoite
- Omistaja
- Kohdetyyppi (rivitalo, kerrostalo, omakotitalo…)
- Alkuperäinen ja nykyinen käyttötarkoitus
- Rakennusvuosi
- Suunnittelija
Kohteen kuvaus
- Kerrosluku
- Rakennuksen ja perustan materiaalit
- Katon muoto ja materiaali
- Rakennuksen ulkovärit
- Arvio kunnosta
- Erityispiirteet
Muita tietoja
- Rakennuksen historiaan liittyviä tietoja
- Kuvaus lähiympäristöstä
- Arvio siitä, säilyykö rakennus
Liitteeksi
- Kartta alueesta
- Pohjapiirros
- Valokuvia ja piirroksia
- ulkokuva
- sisäkuvat
- piirrä rakennuksen yksityiskohtia
- vanhat valokuvat)
Lopuksi
- Lähteet (kirjallisuus, piirustukset, asiakirjat)
- Suullisia tietoja antaneet
- Tietojen täyttäjä ja täyttöaika
ESIMERKKEJÄ RAKENNUSPERINTEEN TALLENTAMISESTA
Kuvat on ottanut stipendiaatti Aulis Rissanen Kaaville, Säyneisiin ja Rautavaaralle vuonna 1927 suuntautuneella perinteenkeruun matkallaan. Piirrokset ovat puolestaan stipendiaatti Erkki Pakkalan käsialaa vuodelta 1926. Kuvat ovat Kuopion kulttuurihistoriallisen museon kokoelmista.
Kuva Kuopion kulttuurihistoriallinen museo. Paavo Sorsan ulospäin lämpiävä savutupa Säyneisistä Juukaan vievään maantien varrella. ”Se oli viime talvena korjattu uloslämpiäväksi. Tupa oli muuten tunnettu siitä, että läänin maaherra oli käväissyt ohi ajaessaan sitä katsomassa, jolloin sen ystävällinen emäntä oli tarjonnut hänelle kahvia kumoon käännetyn pytyn pohjalla. Minulla oli myös kunnia juoda kahvia samassa paikassa, mikä toimitus näyttää Savossa vastaavan intiaanien rauhanpiipun polttamista.” Stipendiaatti Aulis Rissanen 1927.
Tummulan savutupa Muuruvedellä. ”Otin valokuvan ainoasta tiedossani olevasta asutusta savutuvasta Muuruvedellä, jota paikkakunnalla leikillisesti kutsutaan Tummulaksi.” Stipendiaatti Aulis Rissanen 1927.
”N. 4 km Juantehtaalta olevasta Kinnunniemen talosta otin valokuvan näytteeksi siitä, kuinka niinkin lähellä sivistyskeskuksia voi varakkaanlaisissa taloissakin säilyä toinen puoli rakennusta savutupana. Myöskin asuinrakennuksen kaksiosainen ovi kiinnitti huomiota puoleensa.” Stipendiaatti Aulis Rissanen 1927.
Riekkisen savutupa Laarinvaaralla. ”Kävin myös ottamassa valokuvan Laarinvaaralla olevasta Riekkisen savutuvasta, jossa oli kota eteisessä.” Stipendiaatti Aulis Rissanen 1927.
Finkkilän talo Leppävirralla. ”Tiedusteluistani ja etsiskelyistäni huolimatta en tavannut Leppävirralla ainoatakaan maalaisrakennusta, joka olisi säilynyt alkuperäisessä asussaa. Aivan Varkauteen menevän maantien varrella, noin 5 km kirkonkylästä on Finkkilän talo, nykyään aivan rappiolla, jossa oli vanha rakennusjärjestelmä sikäli säilynyt, että toinen tuvista kahtapuolta eteistä oli väliseinällä jaettu kahdeksi kamariksi. Toinen tuvista oli kokonaan hävitetty, ja sama kohtalo kuuluu odottavan koko rakennusta. Erikoisen kaunis on kuistin muodostelu. Vanha tallirakennus todisti myös talon olevan peräisin ajalta, jolloin kansallinen vanha rakennuskulttuuri oli vallalla. Rakennusten nykyisestä asusta pidin riittävänä jäljennöksenä valokuvaa. ” Stipendiaatti Erkki Pakkala 1926.
Finkkilän talo. Kuva: Stipendiaatti Erkki Pakkala 1926.
Savupirtti Tuppurilanmäellä Leppävirralla.
”Tuppurilanmäen kylässä, noin 30 km kirkolta, lienee ainoa asuttu savupirtti leppävirran pitäjässä. Pirtin eteisessä ja porstuakamarissa on kyllä uloslämpiät uunit, mutta itse pirtti, rakennuksen suurin ja alkuaan ainoa huone on edelleen sisäänlämpiävä. Uutta pirtissä ovat ikkunat ja välttämättömäksi käyneet seinätuet (piirustukseen jätetty merkitsemättä, näkyvät valokuvassa). Erikoisesti oli silmiinpistävä pitkiä seiniä sitova valtava hirsi, joka näyttää olevan ominainen kaikille savolaisille maalisrakennuksille. Pirtin asukkaat vakuuttivat sen olevan lämpöisen talvellakin ja tuntuivat olevan asuntoonsa tyytyväiset. Pirtin iästä en saanut varmuutta, vaan päättäen sen ränsistyneisyydestä, huolimatta siitä että sen ijäkäs isäntä on timperi ammatiltaan, lattialankkujen ja uunin edustan kuluneisuudesta lienee sillä ikää runsaasti yli sata vuotta.” Stipendiaatti Erkki Pakkala 1926.
Savupirtin uuni.
Savupirtti Tuppurilanmäellä.
Savupirtti Tuppurilanmäellä.
Leskisen savutuvan keittokota Kaavin Talkkunamäellä.
”Kävin Talkkunamäellä 4 vuotta sitten rakennetulla Leskisen savutuvalla. Rakennusryhmässä oli vain tuvan sisältävä asuinrakennus, keittokota ja latoa muistuttava navetta.” Stipendiaatti Aulis Rissanen 1927.
Esimerkki rakennusdokumentoinnin piirroksista. Tuppurilanmäen savupirtti ulkoa sekä pohjapiirrustus. Mitannut ja piirtänyt stipendiaatti Erkki Pakkala 1926.
Esimerkki rakennusdokumentoinnin piirroksista. Tuppurilanmäen savupirtin poikkileikkaus sekä kuvaus sisältä. Mitannut ja piirtänyt stipendiaatti Erkki Pakkala.
Esimerkki pihapiirin piirtämisestä. Mitannut ja piirtänyt stipendiaatti Erkki Pakkala 1926.
Savolaisuuden jäljillä 