Pyynti
Kalastus
Kalakirves
Lahjoittaja Juho Nissinen.
”Kun on koettu siimaa tai polakoukkuja, on kalakirves ollut käden ulottuvilla suuremman kalan iskemistä varten ja pakenemisen estämiseksi.”
Stipendiaatti Niilo Hannikainen 4.8.1933.
Vieremä.
Uistin
Yksinkertainen puusepän tekemä uistin, jolla lahjoittaja oli nuorena saanut hyvin kaloja.
Lahjoittaja J. Hytönen.
Stipendiaatti Kyllikki Sutinen 1936.
Konnevesi.
Atrain
Tuulastaessa kala pyydettiin iskemällä sitä atraimella.
Stipendiaatti J. Niskanen 1905.
Liperi, Ruokolahti.
Onki
Stipendiaatti J. Niskanen 1905.
Liperi, Liperin kirkonkylä.
Metsästys
Ruuti pysyi kuivana litteässä ruutisarvessa, nallit pyöreäpohjaisessa nallisarvessa ja luodit tai haulit sarvisella tai puisella suukappaleella varustetussa kukkarossa. Näitä kannettiin kaulasta rinnalla riippuvassa nahkahihnassa.
Ruutisarvi valmistettiin naudan sarvesta, joka pehmitettiin lipeävedessä ja lestin päälle puristamalla muotoiltiin halutun malliseksi. Sellaisia tunnetaan kaikkialta maasta, Länsi-Suomessa jo 1600-luvulta. Länsi-Suomessa oli käytössä litteän pullon tapaisia puisia, lyhyellä suutorvella varustettuja pyöreitä ruutipahkoja, jollaisia oli käytetty Kaarle XII:n armeijassa. Maan itäosiin levisi vastaavasti venäläinen pahkatyyppi, jossa oli metallinen kaula ja sulkimena metallinen vipulaite, joka samalla mittaisi ruutiannoksen. Luodit ja haulit valettiin kotona pihdin muotoisilla luotivalimilla eli luotivormuilla.
Ruutisarvi
Lehmänsarvesta tehty ruutisarvi, joka on keitetty pehmeäksi lipeässä. Sarvessa säilytetty suustaladattavassa luodikossa tarvittavaa ruutia metsästysmatkalla. Lisäksi tarvittiin luotikukkaro ja nallisarvi eli kaulukset.
Myyjä Taavetti Ahonen.
Stipendiaatti Toini Niemimaa 1939.
Nilsiä, Reittiö.
Luotikukkaro
Mustaa nahkaa. Sisällä muutama ”rihlan kuula”. Luotikukkaroita on ollut myös väliseinällisiä, jolloin toisella puolen säilytettiin nalleja.
Myyjä Taavetti Ahonen.
Stipendiaatti Toini Niemimaa 1939.
Nilsiä, Reittiö.
Ruutimitat, ”vuipuskat”
Ruutimittoja karhun ampumista varten. Koristeellisempi mitta on valmistettu luusta, yksinkertaisempi puusta.
Stipendiaatti Valdemar Lindbohm 1904.
Salmi, Orusjärvi.
Ansaraudat, haukanraudat
Pientä eläintä varten. Rautojen koko vaihteli niiden moninaisen tarkoituksen mukaan. Käyttönsä puolesta ne olivat jalka- eli jälkirautoja ja kaula- eli syöttirautoja; jälkimmäiset erosivat edellisistä vain isomman kokonsa puolesta ja siinä, että niissä oli erityinen syöttilaite. Suositummilla jälkiraudoilla voitiin pyytää vain talvella, syötillisillä raudoilla puolestaan sekä syksyllä että talvella.
Maalaissepän tekemät ansaraudat, jotka ovat lahjoitushetkellä olleet vielä käyttökunnossa.
Lahjoittaja Paavo Ruotsalainen.
Stipendiaatti Niilo Hannikainen 19.7.1933.
Sonkajärvi, Rutakko.
Savolaisuuden jäljillä 